Vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset vaikuttavat mitä suurimmassa määrin myös pankkien toimintaan. ESG-asioiden (Environmental, Social ja Governance) huomioiminen on KPMG:n Tuomas Ilveskosken mukaan pankeille paitsi pakollista, myös suuri mahdollisuus.
Vastuullisuutta, liittyipä se sitten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen tai hyvään hallintotapaan, odottavat yhteiskunnan kaikilta sektoreilta sekä sidosryhmät että lainsäätäjät. Pankkien toimintaa ohjaa myös esimerkiksi Euroopan unionin asettama sääntely.
”EU on todennut, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen jarruttamiseen liittyvien toimenpiteiden vaikutusta voidaan nopeuttaa vaikuttamalla markkinoihin pankkisektorin kautta. Yksittäisten yritysten velvoitteiden kasvattaminen on hitaampi tie”, riskienhallinnan ja sääntelyn tiimiä Suomen KPMG:llä johtava Ilveskoski sanoo.
Vaikuttaminen pankkien kautta on nopeampaa siksi, että markkinoilla toimivat yritykset tarvitsevat rahoitusta. Jos pankkien rahoituskriteerejä määrittelevät myös rahoituksen saajan vastuullisuusaste, ohjaa se yrityksiä muuttamaan toimintaansa toivottuun suuntaan nopeasti. Rahoitusta hakevien tahojen vastuullisuuden määrittelyssä auttaa EU:n laatima taksonomia, eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä.
Vaikuttaa pankin koko arvoketjuun
Ilveskosken mukaan ESG-vaatimukset vaikuttavat pankkeihin kahdesta suunnasta.
”Ensinnäkin pankkien on otettava vastuullisuus huomioon omassa toiminnassaan. Kyse on siis sisäisestä tahtotilasta ja strategian uudelleenmäärittelystä.”
Toinen vaikutustapa liittyy siihen, että pankkitoiminta on riskienhallintaa.
”ESG-asiat vaikuttavat suoraan pankkien riskeihin esimerkiksi luottoriskien muodossa. Jos esimerkiksi luototetaan kiinteistöä, jonka riski joutua tulvan alle kohoaa ilmastonmuutoksen myötä, voi pankin vakuus hävitä tulvan iskiessä. Toisaalta pankeille on jatkossa selvästi aiempaa suurempi riski rahoittaa yrityksiä, joiden toiminta voidaan luokitella vaikkapa ympäristön kannalta vastuuttomaksi. Pankit joutuvat siis tärkeiden strategisten valintojen eteen”, Ilveskoski sanoo.
ESG-sääntelyllä on vaikutuksia koko pankkien arvoketjuun: liiketoimintamalliin, strategiaan, riskienottohalukkuuteen, asiakkaiden valintaan, rahoituksen hakuun sekä operatiivisiin prosesseihin. Prosesseissa muutosten kohteena ovat erityisesti sisäiset ja ulkoiset raportointiketjut ja niitä varten kerättävän datan määrittely.
Asian tärkeys motivoi
Ilveskosken mukaan muutos on niin valtava, että sen toteuttaminen vaatii vuosia. EU lisää sääntelyä lähivuosina valtavasti, ja parin vuoden päästä se ottaa käyttöön jo vahvaa pakottavaa sääntelyä. Esimerkiksi suomalaispankit ovat kuitenkin jo aloittaneet työn ja ottaneet vastuullisuuden agendalleen. Siinä, että siitä tulee entistä oleellisempi osa liiketoimintamallia, on kuitenkin vielä paljon tehtävää.
”Kokemukseni mukaan pankit kuitenkin ymmärtävät muutoksen tärkeyden ja tuntevat vastuuta omasta roolistaan sen aikaan saamiseksi. Siksi asia koetaan positiiviseksi, ja se etenee muistakin kuin sääntelyn edellyttämistä syistä”, Ilveskoski arvioi.